Marwanin tytär oli vihainen, koska joitakin hänen heimonsa johtohahmoista oli murhattu. Murhaajat olivat muslimeja ja Muhammed oli hyväksynyt teot. Hänen heimonsa ei kyennyt kostamaan Muhammedille taistelemalla, joten hän sepitti Muhammedia kritisoivan runon.

 

Autiomaassa, missä ei ollut juurikaan kirjoitettuja tekstejä, runoilija oli kuin sanomalehtiartikkeli, jota voitiin kertoa ja välittää suullisesti, ja niinpä Muhammed sai kohta tietää siitä.

 

Muhammed tiesi, että nainen oli uhka hänelle. Hänen heimonsa oli jo tehnyt täysin selväksi, etteivät he hyökkäisi muslimeja vastaan, mutta se ei riittänyt Muhammedille. Kuten kiusaajat ja tyrannit kaikkialla, Muhammed tiesi, että avain kansan täydelliseen kontrolliin on sananvapauden tuhoaminen.

 

Kun ihmiset ovat liian peloissaan kritisoidakseen sortajiaan, koko ryhmän dynamiikka muuttuu. Hiljaisuudesta tulee hyväksynnän muoto ja ne, jotka puhuvat, on helppo löytää. Prosessin edetessä pelko kasvaa ja tyrannin ote yhteisöstä tiukentuu. Tyrannin valta vakiintuu.

 

Tilanteen täydellinen vastakohta on yhteiskunta, jossa sananvapautta suojellaan, koska:

 

Tyrannia ja sananvapaus eivät voi esiintyä samassa yhteiskunnassa.

 

 

Sananvapauden suojelemiseksi ei ole riittävää suojella vain suurinta osaa puheesta; kaikki puhe pitää kuulua suojelun piiriin. Kun valtaapitävällä luokalla on oikeus rajoittaa puhetta, jonka se kokee epämiellyttäväksi, he alkavat poikkeuksetta käyttää sitä opposition vaientamiseen. Kun tämä tapahtuu, on vapaus mennyttä ikiajoiksi.

 

Tähän periaatteeseen on tietysti olemassa joitain tunnettuja poikkeuksia. Huutaminen "tuli on irti" täpötäydessä teatterissa, ihmisten yllyttäminen väkivaltaan, tai ihmisten vahingoittamiseen, tai heidän maineensa lokaaminen valheellisilla väitteillä, ovat esimerkkejä hyväksyttävistä sananvapauden rajoituksista. 

 

Solvaaminen, ivaaminen, hermostuttaminen ja henkilön (tai hänen ajatuksiensa) loukkaaminen on luvallista vapaassa yhteiskunnassa. Itse asiassa se, että näin saa tehdä on nimenomaan vapaan yhteiskunnan määritelmä.

 

On tärkeää ymmärtää, että sananvapaus ei ole oikeutta kertoa ihmisille, mitä he haluavat kuulla. Sananvapaus on vapautta kertoa ihmisille, mitä he eivät halua kuulla. Ketään ei koskaan vangittu Saddam Husseinin hallitsemassa Irakissa Saddamin ylistämisestä huolimatta siitä, että sananvapaus ei kuulunut irakilaisten oikeuksiin.

 

Olennaisin asia sananvapaudessa on tämä: se on lupa sanoa aivan mitä tahansa (poikkeuksena yllä mainitut) ilman pelkoa kostosta.

 

Sananvapauden "ongelma" on, että ihmiset takuuvarmasti sanovat asioita, joita sinä et halua kuulla. Jotkut ihmiset sanovat, että holokaustia ei koskaan tapahtunut tai he sanovat haluavansa laillistaa heroiinin tai orjuuden. Valitettavasti tämä tulee sananvapauden kylkiäisenä.

 

Voltaire ymmärsi asian tärkeyden kun hän julisti: "Paheksun mielipidettänne, mutta puolustan kuolemaan asti oikeuttanne esittää se." Vaikka kuinka haluaisit lopettaa holokaustin kieltämisen ja lasten hyväksikäyttäjien oikeuksien ajamisen, et voi tehdä sitä rikkomatta sananvapautta.

 

Huomaa, että jos et pidä jostain ajatuksesta, sinulla on oikeus kritisoida sitä. Jos ajatus todella on huono, kritisoiminen pitäisi olla helppoa.

 

Islamin puolustaminen rauhanomaisena ja säädyllisenä uskontona näyttäisi olevan vaikeaa järkevillä perusteluilla. Muhammed, kuten kaikki tyrannit, ymmärsi, että ainut tapa voittaa tämä väittely oli käyttää väkivaltaa, uhkauksia ja pelottelua.

 

Tämä on jihadin viimeinen taktiikka:

 

Jihadin säännöt:

 

8) Älä koskaan salli Muhammedin, Allahin tai islamin kritiikkiä. Tuhoa sananvapaus.